L.J Smith: Vampyyripäiväkirjat 1 - Korpinmusta






Minun piti pikkusiskolle hakea kirjastosta lainaan Vampyyripäiväkirjojen ensimmäinen osa, kun häneenkin on vihdoin iskenyt vampyyrimania. No, pakkohan tuo oli itsekkin lukea, kun kaksi vai peräti kolme tuotantokautta olen kyseiseen kirjasarjaan perustuvaa telvisiosarjaa tiiraillut. Olin yllättynyt, kun pohjatietoa tätä postausta varten etsin, että tämä ensimmäinen osa on julkaistu jo 1991. Kuulin ensimmäisen kerran ko. kirjasarjasta 2010, kun se julkaistiin suomessa tv-sarjan saattelemana. Ajattelin tuolloin, että kylläpä Twilight -sarja on saanut aikaan kunnon buumin, kun näitä kirjoja tulee jo joka suunnalta. Tämäpä ei kuullukkaan kuitenkaan Twilightien aikaan samaan vampyyrikirjatehtailijoiden  jaloon joukkoon, vaan edustaa aikaisempaa aikakautta. Pakko kuitenkin sanoa, että harvinaista kyllä pidän tv-sarjasta paljon enemmän kuin kirjasta. Yleensä se menee toisinpäin. Pakko kuitenkin varmaan lukea muutama kirja vielä, että näen mihin päin juoni lähtee kehkeytymään. Täysin erilainenhan tämä on kuin telvisioversio. Yhdestä 200-sivun kirjasta kun ei saa aikaan kovin mielenkiintoista tuontantokautta. 

Tämä on ihan selvästi nuorten kirja. Päähenkilö on lukionsa kuningatar Elena Gilbert, joka on kaunis, itsekäs ja erittäin pinnallinen. Ranskan reissulta palattuaan takaisin kouluarkeen, Elena huomaa lukioonsa saapuneen mystisen komean aurinkolasiensa taakse piiloutuneen uuden pojan, Stefan Salvatoren. Elenan saalistusvietti herää, ja jätettyään poikaystävänsä Mattin, hän alkaa piirittämään Stefania. Elena on hämillään, kun hän ei saa poikaa heti pauloihinsa, vaan Stefan tuntuu jopa välttelevän tätä. Se ei ole normaalia, sillä kuka voisi vastustaa kuvan kaunista ja vaaleaa Elenaa, joka on tottanut saamaa kaiken? Kuitenkin kun Elena joutuu pulaan Stefan saapuu auttamaan, kuin ritari valkealla ratsullaan. Pian nuoret rakastuvat toisiinsa, mutta samalla pienessä Fell Churcin kaupungissa tapahtuu outoja. Joku hyökkäilee ihmisten kimppuun ja surmaa heitä. Ja mikä on tuo musta valtavan suuri korppi, joka tuntuu tarkkailevan Elenaa?
Erittäin kevyttä ja hyvin pinnalista luettavaa, silti tarpeeksi viihdyttävää, että aikuinenkin lukija jaksaa tämän lukaista. Nimenomaan lukaista, ei tätä sen syvällisemmin tarvitse jäädä pohtimaan. Aikalailla tämä on myös ennalta-arvattava, mutta ainakin 11-vuotiaaseen pikkusiskooni tämä upposin kuin häkä. Harmi, ettei tätä ole julkaistu aikaisemmin. Olisin itsekkin ollut varhaisteininä ihan täpinöissään tälläisesta kirjasarjasta. Toisaalta omaan lukukokemukseeni vaikutti suurelta osin telvisiosarjan luomat ennakkokäsitykset ja olin hyvin pettynyt kirjaa lukiessani. Kirja on paljon hidastempoisempi, eikä ensimmäisessä osassa ollut erityisen huimia juonenkäänteitä, ei ainakaan sellaisia, mitä em. tv-sarjassa. Kyllä Twilight pesee tämän mennen tullen ja palatessa.

Päiväkirjaosuuksia tässä ei ollut juuri nimeksikään, että nimi Vampyyripäiväkirjat on hieman harhaanjohtava. Kirjassa kuvataan tapahtumia vuoroin Elenan ja vuoroin Stefanin näkökulmasta. Stefanin menneisyys aukeaa pikku hiljaa lukijalle, mutta varmasti hänen 400 elinvuoteensa mahtuu paljon enemmänkin. Stefanin veli Damon on myös mielenkiintoinen hahmo, jota vasta pohjustettiin tässä ensimmäisessä osassa. Pakko saada tietää lisää! Annan tälle arvosanaksi 3,5/5.

-Aletheia

Kommentit

  1. pakko tulla pätemään nyt tähän... mutta siis nimi Vampyyri päiväkirjat ei ole harhaanjohtava, sillä myöhemmissä osissa Elenan ystävä Bonnie aloittaa näiden vampyyri päiväkirjojen pidon.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti