torstai 14. marraskuuta 2013

Alice Hoffman: Punainen puutarha

Blackwellissä Massachuttesissa on puutarha, jossa ei kasva muuta kuin punaisia kasveja. Kerrotaan, että puutarhasta voi löytää totuuden, jos sitä vain osaa ja uskaltaa etsiä.

Urhea Hallie Brady päätyy aviomiehensä kanssa juuri tuolle kohtaa Amerikkaa etsiessään omaa maapalaa, jolle asettua. Sinne, ankeriaita tulvillaan olevan joen rantaan, he päättävät perustaa kotinsa. Näin syntyy Blackwellin kylä. Ensin mustakarhuja on enemmän kuin puita, mutta pikkuhiljaa kylä kasvaa, ja seuraavat sukupolvet syntyvät jo paljon suurempaan kaupunkiin. 

Hallie Bradyn jälkeläiset rakastavat, vihaavat, perustavat perheitä, jäävät yksin, jättävät kaupungin taakseen ja palaavat taas takaisin. Vanhat tarinat elävät kaupunkilaisten mielessä: hukkuneen pikkutytön kerrotaan vieläkin vaeltavan joen rannalla, ja asukkaat puhuvat edelleen muukalaisesta, joka saapui kylään sinä vuonna, kun kesä ei tullut ollenkaan.

Punainen puutarha siis aloittaa tarinoiden sarjan Hallie Bradysta 1700-luvulta ja etenee kronologisesti sukupolvesta toiseen, kertoen heidän tarinoitaan, päätyen lopulta nykypäivään. Kirjan kertomusten kohteena ja tähtenä on siis Blackwellin kaupunki, joka muuttuu ja kehittyy vuosisatojen saatossa, jokaisen sukupolven mukana. Kukin sukupolvi tuo kaupungille uusia tarinoita ja legendoja kerrottavaksi myöhempinä aikoina.  

Minulla ei ollut kirjaan tarttuessani hajuakaan, että siinä on paljon lyhyitä kertomuksia, joita yhdistää vain Backwellin kaupunki. En ole kauhean innostunut yleensä lukemaan lyhyitä tarinoita ja siksi novellienkin lukeminen minulla on erittäin vähäistä. Pidin kuitenkin Punaisesta puutarhasta ja sen tarinoista. Oli mielenkiintoista seurata sukupolvien ja ajan muuttumista aikojen saatossa. Osa tarinoista oli todella mukaansatempaavia ja mielikuvituksellisia ettei niiden lukemisesta voinut muuta kuin nauttia. 

Harmi vain, tietyt asiat elämässäni mullistuivat ja kirjan lukeminen kärsi myllerrysten keskellä. En kuitenkaan kaikkiin kertomuksiin pystynyt keskittymään millään ja ne ovat pyyhkiytyneet mielestäni kokonaan. Tämän kirjan jälkeen en juurikaan pystynyt enään edes lukemaan loppuun kunnolla yhtäkään kirjaa. Kirjan lukemisestakin on aikaa jo melkein kolme kuukautta, että näin tämä blogi laahaa perässä. Onneksi olen pikku hiljaa pystynyt taas keskittymään lukemiseen paremmin. :)

Annan kirjalle 3,5 / 5 pistettä!

Tietoa kirjasta:
Kustantamo. Gummerus
Ilmestynyt: 2012
Alkuteos: The Red Garden
Sivuja: 292
Suomentanut: Raimo Salminen

Mistä minulle ja miksi: Kirjastosta, oli esillä uutuus hyllyssä ja kansi oli tuttu blogimaailmasta.

1 kommentti:

  1. Minä tykkäsin tästä kirjasta todella paljon, tunnelma oli jännä ja tarinat liittyivät juuri sopivan tiiviisti ja silti ilmavasti toisiinsa.

    Toivottavasti myllerryksesi helpottavat ja tasaantuvat. :)

    VastaaPoista